|
JUKKA T. TULKKI
ARKKITEHTI SAFA, TAITEILIJA
TAITEEN OLEMUKSESTA
INSPIRAATIOSTA
TAITEELLINEN TYÖ VIE AINA MUKANAAN, SIIHEN JÄÄ OUDOSTI IKÄÄN KUIN KIINNI - TYÖTÄ PITÄÄ VAAN JATKAA INTENSIIVISESTI LOPPUUN SAAKKA. KOKEMUKSET TAITEEN TEKEMISESSÄ JOHTIVAT SIKSIKIN UUSIIN POHDINTOIHIN TAITEEN OLEMUKSESTA. OMAKOHTAISENKIN KOKEMUKSEN MUKAAN TYÖ PERUSTUI INTUITIOON JA OLI VAHVASTI INSPIRAATION OHJAAMAA.
MITÄ MUUTA SE OLI? HETKEN AJATTELU TOI MUKAAN MUITAKIN KÄSITTEITÄ – KUN RATIONAALIA LÄHESTYMISTAPAA TAITEEN OLEMUS EI TUNNE, SISÄLTÖ MUOTOUTUU VAHVAN INTUITION MUKAISESTI. TUTTUJA KÄSITTEITÄ MOLEMMAT. MUTTA MITÄ NE OIKEASTAAN OVAT? MITÄ NE TARKOITTAVAT JA MISTÄ NE OVAT KIELEEMME TULLEET?
INTUITIO, INSPIRAATIO, IMAGINAATIO, KONTEMPLAATIO (MIETISKELYÄ, SYVENTYMISTÄ ESTEETTISEEN KOHTEESEEN) OVAT ALUN PERIN ÄITIKIRKON TEOLOGISIA TERMEJÄ. INTUITIO ON POHJIMMILTAAN TIEDOSTAMATONTA, ILMAN AJATTELUA SYNTYNYTTÄ VÄLITÖNTÄ TIETÄMISTÄ. INTUITIO ON LUOVUUDEN OSA, MUTTA NE EIVÄT OLE SAMA ASIA. INTUITIO EI OLE VAISTOON LIITTYVÄÄ, JOSSA ON KYSE ELOSSA SÄILYMISEN TOIMINNOISTA, EIKÄ SE LIITY IMPULSSEIHIN, JOTKA OVAT HETKELLISIÄ SIGNAALEIHIN LIITTYVIÄ REAKTIOITA. INTUITIO ON ILMAN AJATUSTYÖTÄ TAPAHTUVAA VÄLITÖNTÄ TIETÄMISTÄ JA TIEDOSTAMISTA.
ENTÄ INSPIRAATIO? INSPIRAATIOLLA YMMÄRRETÄÄN YLEISESTI HENGEN INNOITUSTA. SITÄHÄN SE VARMAAN ONKIN.
IMAGINAATIO ON TAAS VÄLITÖN - TAI TÄSMÄLLISEMMIN - VÄLÄHDYKSENOMAINEN HETKELLINEN KUVALLINEN KOKEMUS, JOKA SYNTYY KONTEMPLAATION KAUTTA, MIELEN TYHJENTYESSÄ ARKISISTA AJATUKSISTA. KRISTILLISESSÄ AJATTELUSSA KONTEMPLAATIO TARKOITTAAKIN SISÄISTÄ SANATONTA RUKOUSTA, EDELLYTTÄEN MIELEN TÄYDELLISTÄ TYHJENTÄMISTÄ ENNEN MYSTISTÄ UNIO -KOKEMUSTA.
KÄSITTEET SELVENTÄVÄT ITSE ASIASSA AIKA PALJON TAITEEN OLEMUSTA.
- AJATELLAANPA ASIAA VIELÄ TOISISTA, ARKISEMMISTA LÄHTÖKOHDISTA. MITÄHÄN PSYKOLOGIA SANOISI LUOVUUDESTA? ERILAISIA KÄSITYKSIÄ, KUVAILUJA ON PALJON, MUTTA ERÄS ENTUUDESTAAN TUTTU JA YHTEINEN, LAAJASTI TUNNUSTETTU OMINAISUUS ON OLEMASSA - LUOVUUS POISTAA YKSINÄISYYDEN TUNTEEN. JOKAISELLE LUOVALLE TAITEILIJALLE TAITEEN LAJISTA RIIPPUMATTA SE ON EHDOTTOMAN TUTTU TUNNE JA TAVOITELTAVA TILA.
PALUU TAKAISIN INSPIRAATIO -SANAAN JA SEN SEMANTIIKKAAN TUOTTAAKIN YLLÄTTÄVÄN HUOMION - IN SPIRITUS – HENGESSÄ. SILLOINHAN TUO YKSINÄISYYDEN TUNTEEN POISTUMINEN TARKOITTAA, ETTÄ…
|
|
|
|
LOPUKSI
Summa summarum
ALOITIN KAI NÄIN
"Web-sivuillani on teknis-taiteelliseen ammattiini liittyvää perustietoa. Taiteilijan urani alkoi tunnetun, jo edesmenneen arkkitehtifilosofin ja professorin, Keijo Petäjän toimistostosta…"
Teknis-taiteellinen, filosofinen?
TAITEESTA
Taiteen määrittelyssä ei ole onnistunut kukaan. Tunnusomaista taiteelle on, että jokainen kokee sen samankaltaisella tavalla. Minulle taide on välitön elämys, elämistä ja kokemista siinä paikassa ja nyt. Elämys on sukua luovuuden tunteelle ja molemmille on yhteistä tunne jostain arkipäiväisyyttä korkeammasta. Se on irrallaan rationaalisuudesta, eikä siihen päde järkiperäiset säännöt. Rationaalisesta havainnoinnista se erottuu myös siten, ettei sen kokeminen edellytä valmistelevaa, analyyttistä ajattelutyötä.
MITÄ SE LUOVUUS ON?
Tunnistan itsessäni luovan toiminnan hetket voimakkaana - luovuus poistaa yksinäisyyden tunteen. Hieno tunne. Luovaa toimintaa voi olla kirjoittamisen, maalaamisen lisäksi moni muukin. Luovuus on kaikille ihmisille ominaista. Sen edellytyksenä pidetään kehittynyttä persoonallisuuden struktuuria.
FILOSOFIA?
Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia; tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Vaikka filosofia nousee ihmisen arkiajattelusta, se pyrkii suurempaan systemaattisuuteen ja tarkempaan väitteiden perustelemiseen kuin arkinen ajattelutoiminto. Filosofian merkitys on suuri, itse asiassa tiede ja filosofia ovat historiassa pitkään merkinneet samaa asiaa. Mielestäni filosofinen ratkaisu on sukua matemaattiselle ratkaisulle.
Minulle filosofia arvottuu aisteista vapaana olevana henkisenä toimintana. Minua kiinnostavat eettiset kysymykset ja arvoteoreettiset kannanotot. Filosofisen kirjallisuuden keräämisen ohella olen lehtileikkeinä säilyttänyt muun muassa kaikki Georg Henrik von Wrightin arvokirjoitukset.Platon, Kreikan suuria ajattelijoita, kirjoittaa yksinkertaisella kielellä katkeamatonta logiikkaa. Valtio -dialogissa olisi tänäänkin soveltamiskelpoisia ajatuksia. Historia on säilyttänyt kaiken, mitä Platon on kirjoittanut, kaikki ne ovat myös hyllyssäni. Minulle merkityksellisiä filosofeja ovat myös Albert Schweitzer kirjallaan Elämän kunnioitus, Johann Wolfgang von Goethe luonnontieteellisillä tutkimuksillaan (kasvien metamorfoositeoria, ihmisestä ja eläimistä työ jäi kesken) ja erityisesti oppilaansa Rudolf Steiner, modernin hengentieteen isä. Emeritusprofessori Reijo Wileniuksen olisin suonut kirjoittavan paljon enemmän kuin on julkaistu.
ENTÄ MATEMATIIKKA?
Normaalikielessä matematiikalla tarkoitetaan usein aritmetiikkaa. Matematiikka on kuitenkin paljon, paljon enemmän – se on puhdas malliesimerkki eksaktista tieteestä. Matematiikkaan liitetään avainsanat; perustella, todistaa, keksiä, järjestää, laskea, konstruoida, soveltaa ja arvioida. Antiikin aikana perusteelliset matematiikan opinnot olivat jopa edellytys logiikan opiskelulle.
Minulle matematiikka liittyy kurinalaiseen ajatteluun, täsmälliseen, vaihe vaiheelta etenevään loogiseen päättelyyn ja valintaan, jossa joskus hetken oivallus ja tehtävän kattava ymmärtäminen ovat parhaimmillaan sukua taiteelliselle kokemukselle.
MIKÄ NIITÄ VOISI YHDISTÄÄ?
Varsin erilaisia harrastuksia, olen joskus kokenut. Mikä niitä yhdistää? Kaikki ovat loppujen lopuksi henkisiä olemukseltaan – Luovuus, Todellisuus ja Tosi. Se on minun käsitykseni. Olen kokenut, että todellisen olemusta ja olevan luonnetta on mahdollista lähestyä niin taiteen, filosofian ja logiikan kuin matematiikan kautta. Yhteistä kaikille on joissain vaiheissa myös henkinen, normaalia ylevämpi kokemus, joskus välähdyksenomaisena, joskus pitkään jatkuvana voimakkaana, kohottavana tunteena. Se liittyy luovuuden olotilaan ja on mielestäni sukua jollekin sellaiselle, joka on normaalitajunnan yläpuolella. Sanottakoon vaikka Pyhyyden tunteelle.
Oivalluksen hetkenä tätä tunnetta voisi hyvin verrata uskonnolliseen kokemukseen.
KIITOS KÄYNNISTÄSI,
JUKKA T. TULKKI
|
|
|
